Kalakukkoilua Kuopiossa

Viimiset Boulderliigan osa-kilpailut ennen joulutaukoa saatiin käyntiin Kuopiossa viikko PM-kisojen jälkeen. Sen viikon käytin melkeen kokonaan kisareittien projektointiin, minkä takia jäi koulun aamutreenit käymättä ja kemian koe lukematta. Ois varmaan pitäny jotain muutaki tehdä, mutta kisareitit poltteli sen verran ja muutaman niistä aika pian sillon pääsinkin.

Viikonlopuksi kuitenkin suunnattiin Itä-Suomeen kohti Kuopion Voemaa. Välipysähdys mökillä elikkä seuraavana aamuna pääsi virkeenä kisoihin. Siinä kun kisat alkoivat ja pääsi kiipeämään, niin aika äkkiä huomasin, että vaikeat reitit oli suurin osa toisella puolella hallia ja semmoset mun greidihaarukkaan sopivat oli sijoittunut aika lailla toiselle puolelle.

Aina kun lähtee kiipeemään openeissa, niin ekana tuntuu just siltä, että mikään ei mee, liikaa jonoa ja aika loppuu ja kaikki on muutenkin pielessä. Kuitenkin siinä viimestään tunnin paikkeilla, kun porukka alkaa vähän hajaantua ja on jo päässy jonkun yhden vähän haastavamman reitin, niin fiilis vähän nousee ja alkaa vähän innostuneemmin kokeilemaan vaikeampiakin reittejä.

Kuopiossa ei kuitenkaan ollu valmiiksi merkitty greidejä, mikä on yleensä ihan kivaa, silloin lähtee ehkä vapaammin koittamaan kaikkia reittejä, eikä niin orjallisesti seuraa omaa greidiä. En kuitenkaan usko, että tällä kertaa tuli kiivettyä mitään hirveen vaikeita, oman arvion mukaan ehkä yks tai kaks reittiä saatto olla jotain 7a:n suuntaan mitkä pääsin, muuten niitä kutosia tuli tikkailtua ihan hyvä määrä. Eli tällä kertaa en jääny sen enempiä projektoimaan, vaan kaikki mitä pääsin niin meni muutamalla yrkällä.

Riitti kuitenkin finaaliin (tai melkein riitti, koska Anna jätti finaalin väliin, niin sitten mut napattiin sieltä kuudennen paikalta vielä mukaan). Vedettiin finaalit vähän Asemaboulder -tyyppisesti, mutta ketään ei kuitenkaan tiputettu matkalla. Siis 10min aikaa yhteensä kaikille viidelle ja vuorotellen otetaan yrkkiä reitille ja saa katsoa ja keskustella reitistä. ja neljä reittiä. Elikkä tämmönen mukavan rento formaatti.

Ekassa reitissä jäi johonkin lukkomuuvin tapaseen, ote oli niin huono, että olis pitänyt saada vedettyä staattisesti, että olis pystynyt jatkamaan. Tokassa reitissä alku meni ihan hyvin, sen jälkeen kädet lähti lipsumaan slouppereista. Kolmas reitti. Greidiltään varmaan maksimiissaan 6b, olis pitäny helposti flashätä, mutta olin järjestyksessä viiminen, kaikki kiipes sen ja reitti oli niin helppo, että tuli paineet siihen, että pakko päästä. Ja emmä tolla ajatuksella kiipeis varmaa vitostakaan. Ni sitte putosin joka yrkällä jostain ni ei siitä mitään tullu. Menin kyllä finaalin jälkeen sen ja kiipesin ihan helposti… Viiminen reitti oli släbillä, eikä siitäkään oikeestaan tullu mitään.

Mitalit meni naisten sarjassa venäläisille ja latvialaisille ja palkntona totta kai kalakukkukkoa. Oli kyllä latvialaisen ilme näkemisen arvonen, kun sille tungettiin käsiin kalakukko ja sanottiin: ”Fish-rooster, you’re welcome!”