5-vuotiskisat ja avajaiset

Bouldertehdas täytti viisi vuotta 21.8. perjantaina, jota siis juhlittiin lauantaina openkisojen merkeissä. Samalla saatiin uusi laajennusosio käyttöön. Oltiin siinä jo viikon ajan käyty Laurin kanssa auttelemassa siivoamisessa ja kaupan siirrossa, joka siis nyt löytyy uudelta puolelta.

Siinä kisapäivänä aattelin, että nukun pitkään, syön kunnolla ja lähen ihan rauhassa kisoihin kahekstoista. Ei ihan menny näin. Puol yheksän Henkka soittaa silleen että ’sori, unohdin ilmottaa aikasemmin, sun pitäs olla yheksältä tehtaalla, et saadaan mainoskuvia.’ Vedin sitte aamupalaks kulhollisen jotain tacojauhelihan tapasta, nappasin makkarapaketin mukaan ja lähin tehtaalle. Uudella puolella oli jo kuvaaja paikalla ja kunnon kuvaussysteemit viritettynä. Siinä vasta pääsi kunnolla ihmettelemään seiniä, vaikka olikin jo viikon siellä pyöriny. Kaikki seinät kitkaseiniä (mitkä on oikeen kivoja, paitsi kisojen jälkeen polvet mukavasti verillä eli hiukan vaatii näköjään totuttelua…) ja hiukan korkeempia kuin vahalla puolella. Släbiä on semmonen seitsemän metrin levynen pätkä yhdellä seinustalla, ja sen pääsee vielä menemään ympäri toista puolta pitkin, jonne oli nyt kisoja varten laitettu yksi traverse. 40 asteista hänkkiä oli reilusti ja viimisellä seinustalla kulmaa, suoraa seinää ja semmosta sinne tänne taittuvaa, vaihtelevaa profiilia.

Ruvettiin sitte ottamaan niitä kuvia ja totta kai ne parhaat kohdat ottaa niitä oli siellä, missä oli pelkkiä seiskanreittejä tms. Släbin reunoilla olis ollu vitosen reittejä, mutta keskellä oli jotain seiskoja krimppireittejä, missä oli näköjään valotuksen kannalta paras ottaa kuvia. Kiipesiin siinä siiten yhtä valkoista reittiä, josta pääsin kaks muuvia. Ja kuvia otettiin joka kulmasta, ni kiipesin niitä kahta muuvia varmaan viistoista kertaa… Jossain kohtaa Anitra, Jimi ja Laurikin saapui paikalle ja saatiin otettua muutamia yleiskuvia missä näkyy vaan porukaa seinilllä. Siinä sitten meni se 2-3 tuntia kun meitä kuvattiin seinillä ja sen jälkeen oli jo nahat rikki ja väsytti ihan mukavasti. Sitten ei ollu enää ku neljä tuntia kisoja jäljellä.

Kisoja varten oli 63 reittä, puolet vanhalla puolella ja puolet uudella. Vanhalta puolelta kiipesin vaan pari lämppäriä ja sen jälkeen unohdin sen olemassa olon täysin ja jäin uudelle puolelle. Porukkaa oli ihan kiitettävästi, mutta tällä kertaa väkimäärä oli aika tasasesti jaukautunut molemmille puolille, joten ruuhkaa ei varsinaisesti ollut. Tomi oli käynyt tekemässä reittejä, joten greidit oli aika kovia ja kuulemma vähän miten sattuu, mutta reitit oli ainakin hyviä, vaikkei greidit ehkä olleetkaan ihan paikoillaan. Släbiltä löyty vanha kunnon ”mantteloi tämän möykyn päälle” -reitti, johon ei tainnut montaa toistoa kisojen aikana tulla. Kulmassa oli jännä reitti, jossa piti lähteä väärin päin. Molemmissa seinissä yhdet otteet, selkä seinää vasten, hypätään käsien varaan ja sitten jalat samoille otteille ja tasapainotellen seisomaan. Ihan hauska reitti, vaikken viimisiä muuveja sitten päässytkään. En ruvennut varsinaisesti kisaamaan, kiipesin ihan rennosti muutamia reittejä sieltä täältä.

Synttäritarjoilut oli totta kai järjestetty, kunnon kakku ja kinkkupiirakkaa riitti kaikille. Mutta jos nyt joltain jäin kisat ja avajaiset väliin, ni käykää ihmeessä uus puoli kurkkaamassa, se on hieno!