Vaasan reissun kenraaliharjoitus

Vaasan reissuun valmistautuminen.. Ollaan jo pitkään puhuttu Tuomon kanssa että tehtäisiin joku reissu johonki missä olis kiivettävää.. Muutama viikko sitten se tuli taas puheeksi ja pohdittiin että mihin mentäisiin ja mihinköhän muksut saisi hoitoon..
 Sain taas ihan kuningas idean et otetaan ne muksut mukaan! Tuomo muistutti ahvenanmaan reissusta parivuotta sitten kun lähettiin vähän aikasemmin sinne lasten kanssa ja emännät tuli sit myöhemmin.. Se oli... aikamoista..

 seuraavana päivänä hankittiin lapsille makuupussit kun oltiin päätetty että lähdetään vaasaan boulderoimaan. Sitten mulle tuli mieleen että kuinkahan käy jos lähetään muksujen kanssa telttailemaan pariks yöks kahdestaan.. no hyvinhän se menee, pakkohan se on!

 Mitäköhän siinä pitää ottaa huomioon kun se on vähän eri juttu kun lähtee reissuun 4 vuotiaan ja 7 vuotiaan kanssa. Maalailin mielessäni jo kaikki mahdolliset kauhuskenaariot ja sen johdosta soitin tuomolle et miten olis pieni kenraaliharjotus. Ideana oli että mennään jonnekkin lähelle mettään telttojen kanssa ja katotaan kuinka käy.. 

  Pakkailin kaikki mahdolliset tavarat mitä, ehkä, jos, kunnes, vaikka, kuin, voi tarvita. Tuomo tuli hakemaan mut ja Jekun noin puoli 7 aikaan ja siitä lähdettiin kohti raision eläinten hautausmaata. Tuomo oli matkan ajan jotenkin vaitonainen ja ajattelin että nyt on ollu lapset kiltisti. Perille kun päästiin niin sullottiin tavaraa vielä takakontista reppuihin ja lähdettiin taapertamaan.
 Noin 300 metrin jälkeen Kassu aloitti että mä en jaksa enää! Siinä sitten mietin että noniin.. enää ei oo ku loput.. siinä matkan aikana tuli sanottua sitten monelaista: no vähän ajan päästä ollaan puolivälissä.. no nyt ollaan jo melkein puolivälissä.. tämän jälkeen tule mäki ja sinne me mennään.. enää ei oo pitkä matka.. melkein ollaan jo perillä.. kohta ollaan jo perillä.. ihan just ollaan perillä.. no nyt me ollaan perillä.. Huomasin matkan aikana että Jekku jäi odottelemaan Amppua ja Tuomoa kun ne tuli vähän perästä.. Jännää tuo koirien lauma tietoisuus.. Toisia ei jätetä.. Koitin jopa jossain vaiheessa vetää vähän Jekkua että nyt mennään niin ei.. ei kyl liikuttu ennen ku Tuomo ja Amppu oli vieressä.. 

  Mietin jo matkalla että pitää laittaa teltat heti pystyyn ettei niittä tartte sitte vesisatella laittaa pystyyn jos tulee vettä.. perille kun päästiin niin oli joku näppärä tehnyt puut valmiiksi ja siinä paisteltiin käyrää ja lapset söi omat iltapalansaTuomon vaimo soitteli että raision keskustassa tulee vettä ihan älyttömästi.. no ne teltat ei ollu pystyssä.. pienen vesisateen jälkeen oltiin heti pystyttämässä telttoja ja saatiin pystyyn molemmat. Kassulle ja Ampulle ja Tuomolle oli oma teltta kun mulla oliJekku matkassa niin piti meille olla oma teltta koska Kassu on koirille allerginen.. Tuomo laittoi lapset nukkumaan ja ihmettelin siinä nuotiota poltellen maailman menoa. Tuomo kömpi teltasta ulos ja siinä odoteltiin hetki että kuinka käy. Noin 20 minuutin jälkeen teltasta ei kuulunutenää ääntä.. pohdittiin että aika hyvältä näyttää meiän vaasan reissu. noin 20 minuutin jälkeen Tuomo vielä kävi kattomassa että muksut on makuupusseissaan ettei ne palellu sinne. Siinä vielä väijyttiin nuotiota vähän aikaa ja päätettiin mennä nukkumaan.

  Mentiin nukkumaan ja siinä luonnon keskellä vähän aistit terävöityi. Seurailin Jekkua vähän aikaa että kuinka se suhtautuu teltassa nukkumiseen.. siinä se vähän aikaa oli ja ihmetteli seisaltaan vähän ajan päästä se jo istui.. sitten se rauhoittui ja meni makuulleen..itse pidin silmiä kiinni hetken ja aistis virittyi aika hyvin.. vaikka oltiin noin 2 kilometrin päästä lähimmästä tiestä niin hetken kun siinä makoili niin kuuli kyllä hyvin kun joku auto ajoi ohi.. vähän ajan päästä tuntui kun olisi nukkunut jossain moottoritien varressa.Juurikun olin meinasin nukahtaa niin Tuomo yskäisi ja mietin että miksiköhän se tuli ulos teltasta. kysyin siltä että mitä sä oikeen touhuut? Ihmettelen täs näin.. mietin jo että nyt se on menny sekasin.. vähän ajan päästä kysyin että missä sä oot kun luulin että se istuu siinä mun teltan vieressäja hengaa vaan.. kertoi olevansa teltassaan.. puhe kuulosti siltä ku se ois puhunu siitä mun teltan vierestä... Koira oli jo sopeutunu tilanteeseen ja oli makuullaan.. vähän väliä meni silmät kiinni ja se meinasi tipahtaa.. Jossain vaiheessa se luovutti ja tuli kainaloon nukkumaan.. se on Shiballe vähän erikoista kun ne ei oo kauhean hellyyden kipeitä dogeja.. no jossain vaiheessa sain unta ja heräsin siihen kun Amppu huutaa teltan ulkopuolella että herätys!!! Nakke herätys! Sillä menee koirien nimet vielä vähän sekasin.. siitä sitten muksuille aamupalan tekoon ja kahvin keittoon.. Vielä oli marssi takaisin autolle ja hyvinhän se meni! Kotiin päästyäni Jekku käveli petinsä viereen ja tipahti siihen.. Sillä oli rakka väijyvuoro.

  Reissun aikana tajusin että jos jokainen ihminen pitäisi kumppanistaan huolta yhtähyvin kuin lapsista metsän keskellä niin kaikilla olisi kaikki hyvin koska jos lähdet lasten kanssa liikenteeseen niin kaikki asiat ja toimintatavat pyörii niiden ympärillä.. ja tarkoitus on tehdä niille kaikki asiat niin helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi kuin mahdollista.. Tästä eteenpäin kohtelen omaa puolisoani niin kuin noita lapsia meidän reissulla.. silloin otetaan myös toisen tarpeet oikeasti huomioon.. oppi ikä kaikki tsäkädipäm! 

  Lopuksi yhteen vetona voisin sanoa näin että viettäkää mahdollisimman paljon aika lasten kanssa aina kun on mahdollisuus! Oma käytöksenne heijastuu lapsista takaisin ja voitte vaikka oppia jotain.. esim. oma henkilökohtainen esimerkki on tullutTuomon ja lasten kanssa pyöriessä hyvin ilmi (käyttäytyminen, puhetapa, asenne ja suhtautuminen asioin) Lapset käytännössä apinoi kaiken miten te käyttäydytte! Joten kannattaa miettiä parikertaa ennen kuin asiat tuo julki vaikka joku viisas laulussaan sainoi että "oppi kautta kantapään.. kantaa hedelmää" 

  Huomenna aamulla lähtö vaasaan Tuomon Ampun Kassun ja Helmin kanssa.. Helmi kirjottelee lisää reissusta myöhemmin