Sisätreeniä ja savon klassikoita

Moi! Viikot ovat vierähtäneet ja säät on ollu mitä on. No on sitä tässä vähän päässy kiipeemään. Tai no, aika paljonkin, mutta toi vähän kuvaa sitä ulkokiipeilyn määrää.. No, pysyypähän ainakin kunnossa, kun sisällä treenaa :) Kun kotiuduin reissusta pidin heti 4 päivän tauon, että kroppa palautuisi rasituksesta, oltiin kuitenkin kiivetty vikat 7 päivää putkeen ja oli kyllä kiva tehä muutakin välillä.

Muutaman krimppitreenin jälkeen lähdin käymään Kuopiossa. Vein tytöt matkukseen shoppailemaan, Mika kyytiin ja eikun nokka kohti rajavuorta. Kiva pikku kallio sijaitsee joku 70kilsaa Kuopiosta. Reittejä löytyy helposta trädistä tiukkaan sporttiprojektiin. Mulla oli erityisesti kaksi reittiä, jotka kutkuttivat mieltä. Rakija ja Eläinkoe. Reissusta tullessani, pyöri mielessä vähän Rakijan koittaminen onsaittina. Matkalla ajattelin et otan kunnon lämppäilyt alle ja sit vedän täys yrkän. No, päädyin sitten lämppäilemään itteni sillä Rakijan onsaitilla. Reitti on aika hieno vaikka lyhyt onkin. Alussa on jyrkkää vääntöä isoilla otteilla ja puolenvälin jälkeen otteet muuttuvat pienemmiksi ja seinä positiiviseksi. Kruksi sijaitsee topissa. Väänsin lopussa vissiin vähän voimallisemmalla betalla, mutta se tuotti tulosta ja taskuun napsahti eka 7b onsaitti Suomessa! Eläinkoe taasen on Romppaisen Samin avaama uusi linja, joka kiertää Paavon megaprojektin 8Ablokki alun Rakijan kautta. Ekaksi kiivetään Rakijaa toiselle pultille asti, jonka jälkeen tehdään raskas poikkari oikealle. Ilman lepäilyä, lähdetään kiipeämään teknistä kantti/släbi/pysty kikkailua, johon onnistuin tunkemaan jopa pari huukkiakin. Reitti vaati muuvien koittelun jälkeen 3 yritystä. Mulle tosi vaikee reitti ja oli kiva kiivetä se! Suosittelen kumpaakin linjaa lämpimästi.

Seuraava viikko menikin sitten aikalailla treenatessa sisällä, mutta kerkesin käydä Kivilahdessa Antin kanssa koittelemassa vähän vanhoja bouldereita. Lämppäilyjen jälkeen onnistuin kiipeämään Aeroflotin, joka on hauska pikku hyppy. Dyno vaatii vasemman käden voimaa ja eroaa perus kahva dynoista. Toisena uutena reittinä tuli kiivettyä Pasi`s traverse, joka oli ainakin mulle tosi tiukka greidilleen. Jostain 7B+:ssasta kait oli joskus puhetta ja kyseessä tais olla toistonousu. Antti selätti ekalla kivilahti reissullaan muutamat hienot klassikot. Bella Speciella ja Natruusi saivat siis nousut. Tuossa pieni video missä esitetään muutamat reitit: http://vimeo.com/70271577.

No sit tuli kiskastua kans tällänen äkkilähtö Mikkelin suunnalle Hurissaloon. Lähettiin siis Annin kanssa kahdestaan telttailemaan Hurissalon metsiin ja mä tietty kiipeemään siinä samalla. Pikainen palaveri Liukkosen kanssa ja opas oli tarjolla ekalle päivälle. Kattelin, että kelit oli aika lämpöisiä, mutta samahan tuo on lähteä kun kerran pääsee! Ajeltiin paikan päälle ja muutaman mutkan kuluttua löydettiin perillekkin. Antti ja Veeti tulivatkin paikalle esittelemään reittejä. Aloitettiin Nuotiokiveltä josta kiipesin lämppäreiden jälkeen Tomin hänkin. Hieno reitti joka on siis hänkki. Kompressio muuveja ja hieno huukin skippaus backstep! Tippuminen topin sloupeista oli lähellä, mutta onneksi meni! Sen jälkeen Pamun paljon hehkuttamalle Noitavaimolle. Antti latas betat koneeseen ja otin flässiyrkän. Päätty tokaan muuviin kun en lähteny vetämään tarpeeks voimalla. No koittelin nopeesti muuvit siihen ja pidin pienen tauon. Kamerat rullaamaan, yrkkä ja ylös. Ihmettelin, että meni niin helposti, no se oli kyllä ainut reitti millä oli hyvä kitka. Reitissä on alussa muutama pitkä läppäsy slouppereilla ja core jäkitys toe ja heel huukille, että saa mätsättyä kädet lipalle. Helkkarin hieno reitti, ite tykkäsin ihan sikana! Ei oo yhtä supervaikeeta muuvii vaan tosi tasanen ja kivikin on mitä parhainta :) Siirryttiin sieltä sitten hämeentielle koittelemaan kaikkia linjoja. No Hämeentie jäi toppaamatta ajattelin jättää sit huomiselle, kun oli olevinaan parempaa kelii. Toinen linja ei ollu menossa kelin takia. Kreskiano tuntu ihan maholliselta, mutta ne krimpit söi nahat parin yrkän jälkeen, jätin senkin sitten seuraavalle päivälle. Illalla joku toinenkin eksyi parkkikselle. No se paljastui Nordmanin Jouniksi Turusta. Olivat poikansa kanssa lähteneet kesäreissulle Savoon. Illasta vielä kiipesin kuumottavan ja hienon highballin nimeltään Kolokukko. Tyylinä 2 pädiä ja ei spottaajaa eli kuumotus oli katossaan. Sen jälkeen kiipesin viereisen reitin nimeltää Sisun suklaa. Eka muuvi oli bisnes tällä reitillä. Eli toehuukista tehtiin pitkä muuvi krimppiin ja sitten kruisailtiin loppu. No se eka muuvi vaati varmaan 20 yritystä, Annin kutoessa. No viimein se tarttui, mutta mitäs tapahtuikaan no toehuukki lipes. No onneksi oon tottunu tollaseen ja pidin swingin. Sitten se menikin. Hieno pätkä kyllä sekin, myös esteettisesti kaunis.

Seuraavan päivän kelit oli sittenkin aika horroria eli aurinkoa ja jotain yli 25 astetta. Epätoivoisten yritysten jälkeen orpheukselle, palasin hämeentielle ja kiipesin pari kertaa viimeiseen vaikeeseen muuviin, joka on vaikea, koska otetta ei nää. No se jäi sitten ensikertaan. Kiipesin vielä muutaman helpomman reitin nuotikivellä, jonka jälkeen purettiin leiri ja ajeltiin Mikkeliin päin. Käytiin uimassa ja kiertelemässä keskustassa. Pidin taukoa iltaa varten, koska oli vähän ideana koitella viileillä keleillä Sami avaamaan työväen boulderia, josta oon kuullu kaikkea kivaa. No käytiin scouttaamassa se ekaks ja sitten haettiin pädit. Antti kans soitteli, että vois vielä tulla 150kilometrin pyörälenkin jälkeen käväsemään paikan päällä. Koittelin siinä niitä kahta ekaa muuvia jotka on se THE juttu tällä reitillä. Ihmettelin, että miten se Antti nostaa sen huukin tuohon käden viereen. No herra itse ilmestyi paikalle ja näytti videolta miten se tapahtuu. AHAA! Seuraavalla yrkällä huukki nousikin. No sitten tuli kommenttia: "Ota se pinchi vähän ylempää". Sit otin sen vähän ylempää ja se tuntukin hyvältä huukki vaan käden viereen, sekin tuntu hyvältä. Käsi ristiin, sit seuraa pitkä muuvi oikealle ja pari krimppiä jonka jälkeen lipalle sloupperiin. Tuntu, että siinä ois ollu jotain pölyä tai muuta mikä ei siihen kuulu ja epäröin muuvissa, ollaanhan sitä jo aika korkealla ja alastulona on kanto. No lähin tekemään seuraavaa muuvia vailla hajua jalanpaikoista. No sieltä tiputtiin onneks Antti oli ottamassa koppia. Harjasin otteet ja sanoin ääneen, että täähän voi vielä mennäkki! Seuraavalla yrkällä kiipesin samaan kohtaan, mutta nyt oli jalkabeta tiedossa, eli korkealle nostettava huukki aika korkeuksissa ja sieltä väliote gastonin kautta kahvalle! Jiihaa sekin oli siis paketissa. Ja täytyy sanoa, että jos haluaa hienon reitin kiivetä niin suosittelen! Antin sanoin ehdotonta Savovaliota! Vaikka alun 2 muuvia on ne vaikeimmat, niin kyllä saa siinä lopussakin kiivetä. Hienoja otteita ja niiden välillä pitkiä muuveja pitkin hänkki kanttia. Lisäksi se pari kertaa mainittu korkeus lisää siihen sitä hienoutta ja ehkä vaikeuttaa niitä muuvejakin ihan pikkusen :) Täytyy kyllä lähetyksen mahdollistamisesta kiittää herra Liukkosta myös. Oli huomattavasti kivempi kiivetä, kun tiesi, että siellä on vahva kaveri kanssa ottamassa kiinni jos putoaa, tuo jonkun näköistä mielenrauhaa, muuten hulluun touhuun!
 No käytiin sitten Annin kanssa vielä mäkkärissä syömässä ja lähettiin ajamaan yötä myöten takaisin kotoisaan Joensuuhun. Kiva reissu kaikenkaikkiaan vaikka kelit ei suosinutkaan. Pääsi näkemään uusia paikkoja ja kiipeämään uusia reittejä. Tästä on hyvä jatkaa! Hauskaa loppu ulkoilukautta! :)