Reissusta

Minulla oli jo kauan ollut suunnitelmissa ottaa välivuosi lukion jälkeen ja lähteä Saksaan au pairiksi. Olin jo ottanut yhteyttä moneen perheeseen mutta syystä tai toisesta kukaan ei kuitenkaan loppupeleissä pystynyt ottamaan au pairia. Onnen kaupalla löysin kuitenkin erään urheilullisen ja kiipeilyhullun perheen. Kesäkuun alussa heti lakkiaisten ja Sonispere-festarin jälkeen lähdin Itävaltaan tapaamaan perhettä. Saksalaisilla on kahden viikon loma kesän alussa, joten perhe oli Innsbruckissa lomailemassa. Tutustuimme muutaman päivän ajan ja kävimme myös kiipeilemässä.

 Kolmantena päivänä Joonas tuli hakemaan minut Innsbruckista. Joonas oli ajanut Puolasta etelään tarkoituksenaan viettää kesä Keski-Euroopassa kiipeillen. Meillä oli suunnitelmissa ajaa Magic Woodiin, mutta koska säätiedotukset lupailivat niin huonoa säätä, päätimme ajaa Arcoon. Arcossa kiipeilimme kaksi päivää kunnes säät taas näyttivät paremmilta. Arco oli erittäin hieno paikka ja kiivettävää löytyi yllin kyllin. Valitettavasti team Finlandin kestävyys oli vaan vähän heikonlaista ja monet reitit olivat yksinkertaisesti liian pitkiä ja pumppaavia.

 Aikamme vietettyä Arcossa ajoimme Tichinoon, Sveitsiin, josta löytyy melkein Magic Woodiin verrattavissa olevat boulderpaikat nimeltä Cresiano ja Chironico. Me päätimme mennä näistä suurempaan, Chironicoon.  Vesisade vaivasi myös Chironicossa mutta pääsimme silti kunnolla kiipeilemään. Chironicon kivenlaatu on graniittigneissiä ja monet reitit olivat erittäin hienoja, aika voimallisia. Paikkana en kuitenkaan pitänyt Chironicosta yhtä paljon kuin Magic Woodista, koska kivet ovat hajanaisemmin ripoteltuina ympäri paikkaa ja tuntui siltä, että siirtyminen kiveltä toiselle vei paljon aikaa.

Parin päivän jälkeen Chironicossa lähdimme vihdoin alkuperäiseen päämääräämme, Magic Woodiin. Vaikka kävin siellä viime vuonna en voinut olla hämmästelemättä paikan kauneutta. Boulderblocit sijaitsevat melko tiiviissä ryppäässä vuoren rinteellä. Ympäröivä metsä on rehevää havumetsää ja vuoret ympärillä ovat korkeita ja jylhiä. Kapean laakson pohjalla porisee kirkasvetinen koski (joka muuten on ainut peseytymismahdollisuus ellei tahdo mennä läheiseen kylään suihkuun). Magic Woodissa pääsimme lähes joka päivä kiipeilemään, mutta päivisin oli todella lämmintä. Lämpötila varjossa lähenteli 30 astetta, ja vaikka metsässä on aina muutaman asteen verran kylmempää kuin leirintäalueella, oli kiipeily silti nihkeää. Kiipesin paljon metsän klassikkoreittejä, 7a:n ja 7b:n väliltä mutta vaikeampaa en kyennyt lähettämään.

Palasin takaisin Suomeen juhannusaattona ja 3.7 lähdin taas Saksaan, tällä kertaa pitemmäksi aikaa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan asun täällä Saksassa au pair perheen luona kevääseen asti. Bloggailen kuulumisia aina kun ehdin ja jaksan :)