Pm-boulderit Tanskassa

Ookei, eli junnujen pm-boulderit oli taas Tanskassa, tällä kertaa pienellä paikkakunnalla nimeltä Ribe, minne oli semmonen kiva kolmen tunnin bussimatka vielä Köpiksestä, minne lennettiin. Aika pienellä porukalla taas mentiin, Henkka lähti ohjaajaks ja Hesasta tuli sitten Julia, Jonna, Joel, Aleksi ja Elmo. Perjantaina kun kerran lähdettiin, niin sai nukkua rauhassa hostellilla yön yli ennen seuraavan päivän karsintoja. Aamupalan jälkeen lähdettiin vaeltamaan kisahallille ja hetken siellä pihapiirissä sitten harhailtiin, ennen kuin tajuttiin hallin olevan samassa rakennuksessa hostellin kanssa…

No, meillä oli kuitenkin neljä tuntia aikaa enne omia karsintoja joten oli vielä aikaa ottaa päikkärit ja mennä sitten katsomaan youth b:n karsintoja ja arvuttelemaan mitkä reitit meille tulisivat. Kaikki reitit vaikuttivat aika kisamaisilta, boksihiiviskelyä, mantteleita ja släbivääntöä. Meidän karsinnat sitten alkoi ja menin ekana helpoimman näköselle reitille. Hänkillä suht helppoa kahvottelua, mantteli ja sitten piti vielä kontata toppiotteelle. Kun eka reitti meni flashina, niin tuli ihan hyvä fiilis ja menin toiselle reitille. Sekin meni flashina, siinä kanssa helppo alku ja vähän vaikeampi toppimuuvi, piti päästä kunnolla työntämään käden kanssa eteenpäin, että yletti toppiin. Kolmas reitti pystysuoralla ei näyttäny yhtään niin kivalta, alko jalat muodon päältä ja toinen käsi boksin alta. Paino piti viedä ihan alas ja kurottaa jalalla seuraavaan aika kaukana olevaan boksiin. Tähän ekaan muuviin mulla meni kolme yrkkää, pääsin vasta neljännellä bonariin. Tää bonus oli iso muoto, johon piti mantteloida ja sitten tehä jotain hokkuspokkusta ja päästä sen päälle seisomaan, mikä ei ihan multa onnistunu. Sain kanssa yhestä toisesta reitistä bonuksen neljännellä yrkällä. Se oli ihan kiva reitti, minkä oisin varmaan päässy, jos ois yrkät riittäny. Siinäkin meni ekaan muuviin kolme yrkkää, kun tokaa ottetta ei lähtöotteilta näkynyt niin sinne vetäminen oli vähän hakuammuntaa. Ja sillon ku otin sen bonarin niin tähtäsin nimenomaan vaan siihen varmaan bonukseen enkä toppiin, ni sitten oikee päässy jatkamaan. Muista reitestä ei sitten taas tullu oikeen mitään. Ite jäin just ja just finaalin ulkopuolelle seittämänneks, mut onneks Joel pääsi finaaleihin edustamaan suomalasia.

Illalla vaellettiin kaupungissa ja syötiin kiinalaisessa buffassa, aamulla sai nukkua kunnolla pitkään, kun ei itse tarvinnut eristystä varten nousta. Mentiin tietty kuitenkin kattoo finaaleita, missä oli tällä kertaa vaan kolme reittiä per sarja. Youth a:n tytöillä (missä mä oisin kiivenny jos oisin ollu finaalissa) oli ensimmäinen reitti ihan mahdollisen näköinen. Alussa ei sinäänsä mitään ihmeellistä, backstepillä kulman yli bonariin ja sitten ihan hauskan näkönen dyno ja mantteli. Poikien reitit näytti taas aikapaljon vaikeemmilta, jotain minikrimppejä hänkillä. Mutta finaalit saatiin päätökseen ja bussilla taas kolmetuntia köpikseen ja kentällä oliki sit taas aikaa syödä ja shoppailla. Selvittiin Suomeen ja kisoista jäi kokonaisuudessa ihan hyvä fiilis, vaikka vähän jäi kaivelemaan se finaalipaikka… Mut hyvä reissu taas oli!