PM-boulder

Ta oli Pm-kisat, joten tässä nyt vähän niistä. Tehtaalle yheksäks, ite olin siellä ekana, joten piti vielä Kaisalta varmistaa, et olin oikeessa paikassa oikeeseen aikaan. No, kyllä se Kaisakin sieltä Naksun kanssa tuli, muta Elias ja Anitra vielä puuttuivat. Naksu kyllä haukkui eteisessä aika lailla, mutta kukaan ei oikein viitsinyt mennä katsomaan mitä siellä oli. No Elias ja Anitrahan siellä koputteli joten päästiin siis vihdoin matkaan Kaisan autolla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Automatka kului hiljaisesti, kaikki vissiin aika väsyneitä. Kentällä tavattiin sitten loput Suomen tiimistä eli Sami, Pamu ja Kata sekä neljä uutta junnua, Julia, Joel, Sanja ja Samuli. Sitten turvatarkastuksesta läpi ja koneeseen. Oslon päässä käytiin hakemassa junaliput ja sitten syömään. Ihan hyvä Caesar-kana-salaatti oli ja ilmeisesti hampurilaisetkin maistuivat. Kun päästiin junaan, huomattiin sen olevan aivan täynnä, joten istuttiin sitten vähän minne sattui. Pamu ja Sami saivat kerättyä muutamia katseita kun pelasivat muuvi-peliä, muuten matka Lillehammeriin sujui rauhallisesti.
Kun päästiin junasta ulos, ruvettiin etsimään hostellia. Kaisa kysyi joltain ja löydettiin se lopulta selän takaa rautatieasemalta. Huoneessa saatiin vähän levätä ja tutustua uusiin kisaajiin. Sitten Kaisan piti lähteä technical meetingiin ja me lähdettiin mukaan. Hostellia vastapäätä oli muuri, joten ei mennyt kauaa kun suomalaiset olivat jo siellä kiipeämässä. Kun sieltä päästiin, niin lähdettiin etsimään Håkons hallia ja se sijaitsi järkyttävän ylämäen yläpuolella. Pamu ja Sami lähtivät kisaamaan mäkeä ylös, mutta molemmat hyytyivät puolessa välissä:) Hallilla Kaisa lähetti meidät katsomaan sulkapallo matseja, kun meni itse kuuntelemaan kisojen sääntöjä. Me etsittiin tietty korkein paikka katsomosta ja katsottiin sieltä sulkkismatseja eli puhuttiin kiipeilystä. Tämän jälkeen etsittiin ruokapaikka. Löydettiin ihan kiva italialainen paikka ja saatiin sieltä pastaa ja pitsaa. Ruoka maistui hyvin ja sitten takaisin hostellille, suihkuun ja nukkumaan. Uni maittoi hyvin vaikka vähän seuraava päivä jännittikin.
Aamulla herätys seitsemältä ja aamupalalle. Ihan hyvää aamupalaa sieltä hostellilta sai, tosin pekonia jäätiin kaipaamaan…:) Kisapaikka oli onneksi lähellä ja pääsimme heti katselemaan karsintareittejä. Minä ja Julia menimme kuitenkin heti lämppäriin, sillä youth B kiipeää ensimmäisenä. Parikymmentä minuuttia aikaa lämpätä, ja siinä käytiin myös vielä lukemassa reittejä, jossa Kata ja Anitra vähän auttoivat. Vihdoin päästiin kiipeämään ja tunti neljäkymmentä oli aikaa kiivetä. Edessä oleva seinä oli suurimmaksi osaksi hänkkiä ja suurin osa reiteistä olikin sillä puolella. Takahuoneessa oli vähän pienempi släbi, jossa meidän sarjalla oli kolme reittiä kahdeksasta. Päätimme Julian kanssa aloittaa sieltä ja menimme jonottamaan ensimmäiseen reittiin. Julia flashasi reitin hienosti ja sitten olikin mun vuoro. Jännitti ihan helkkaristi ja tokan muuvin jälkeen jalka alkoi täristä ja se lipesi, joten putosin. Mokasin siis helpon reitin ja tokalla yrkällä se menikin helposti. Jännitys alkoi pikku hiljaa helpata ja seuraava reitti menikin molemmilta flashina. Kolmas släbi päästiin melkein, pudottiin toppimuuvista joka oli aika pitkä veto seinän yläreunaan. Toisella puolella olikin vähän vaikeampia reittejä, joista itseltä jäi kaksi kiipeämättä. Lopuksi Kaisa ehdotti, että voidaan koittaa vielä sitä mustaa släbiä, mikä jäi toppimuuviin, sillä tavalla, että vedetään yläreunassa olevaan koloon, joka oli alempana kuin toppausalue. Sitä ei ollut rajattu, joten periaatteessa sitä olisi pitänyt saada käyttää. Sillä taktiikalla sen pääsinkin, mutta tuomari ei kelpuuttanut sitä ja Kaisa alkoi väitellä päätuomarin kanssa. Lopulta reitti poistettiin kokonaan meidän sarjan arvioinnista. Tulosten tullessa huomasin, että se yksi yrkkä, jonka olin mokannut oli ratkaissut sen pääsinkö finaaliin vai en, joten olin siis kahdeksas. Yksi yritys vähemmän, niin olisin ollut finaalissa. Se jäi vähän kaivelemaan.
Joel kisasi youth B:n pojissa ja pärjäsi todella hyvin, mutta ei aivan riittänyt finaaliin ja oli sitten seitsämäs. Seuraavana olikin Anitran, Katan ja Sanjan sarja. Anitra ja Kata pääsivät finaaliin neljäntenä ja kolmantena. Pamu oli myös finaalissa, samoin Sami ja Elias. Kaikilla sarjoilla oli käytännössä samat reitit, niistä vain vaihdettiin joku ote silloin tällöin. Illalla syötiin kiinalaisessa, jossa istuimme isossa pyöreässä pöydässä, jonka keskiosa oli pyörivä (Pamun mielestä ”tosi makee keksintö”). Lopulta taas laitettiin jäljelle jääneet ruuat pyörimään ja kaikki sai maistaa. Olimme pyörivän pöydän ritareita.
Sunnuntaina saatiin nukkua hiukan pidempään ja lähdettiin kisapaikalle siinä yhdeksän maissa. Kata, Pamu, Sami, Elias ja Anitra menivät suoraan eristyksiin ja me loput mentiin valtaaman katsomon ylin rivi suomalaisille. Pian alkoikin jo Anitran ja Katan finaalit. Reittejä oli kolme ja molemmilla meni tosi hyvin. Kata oli kolmas ja Anitra neljäs. Pamu ja Eliaskin olivat nelosia ja Sami kipusi voittoon. Sami voitti padin ja norjankielisen kirjan. Pokaaleita ei ollut ollenkaan mikä oli kummallista. Vain voittaja sai jonkun hassun kukkamaljakon, jossa oli teippi missä luki ”winner 2013 junior boys”. Ei edes lukenut missä lajissa ja kisassa. No, padin Sami sai myytyä ja kirja jätettiin hostellin respaan. Samille jäi siis muistoksi kukkamaljakko.
Kisapaikalta mentiin suoraan rautatieasemalle, mutta syötiin pientä välipalaa hostellin aulassa. Siellä käytiin myös jännittävä shakkiottelu Eliaksen ja Anitran (tai oikeastaan Joelin)välillä, jonka lopulta Anitra (siis Joel) voitti. Junamatkalla katseltiin kuvia kisoista ja jännitettiin että ehditäänkö lennolle. Juna ei kuitenkaan myöhästynyt ja ehdimme koneeseen ajoissa. Hesassa kaikki lähtivät omiin suuntiinsa, mutta turkulaisilla oli vielä hommana Kaisan auton etsiminen. Se kuitenkin löydettiin yllättävän nopeasti ja pääsimme matkaan Turkua kohti.<br />
Tais tulla vähän pitkä juttu, mut ei varmaan haittaa. Koitan kirjoittaa vaikka vähän sitten Hanko-bouldereista, kun ne on tossa parin viikon päästä ja aattelin niissä käydä.