Jääkiipeilystä

Mää oon Helmi ja rupesin nyt kanssa kirjoittelemaan tänne blogiin silloin tällöin. Olen tässä kiipeillyt semmoset viis vuotta ja on niissä kisoissaki tullu ihan hyvin käytyä.  Kerron tässä nyt vähän siitä kun käytiin kokeilemassa jääkiipeilyä Angelniemessä.

Jääkiipeilyhän oli mulle ihan kokonaan tuntematon laji, mutta kai se ihan hyvin meni ekaksi kerraksi. Se oli ihan hauskaa ja paikoin aika vaikeaa. Odottelemista oli aika paljon, mutta kyllä siinä lämpimänä pysyi kun vähän liikkui tai harjoitteli hakun käyttöä.

Onneksi siellä sai kuitenkin auton aika lähelle, niin ei tarvinnut kantaa varusteita pitkää matkaa. Ja niitä varusteita oli aika paljon. Kengät plus raudat, hakut, valjaat, köydet, varmistuslaitteet, kypärät (jäätä voi putoilla isojakin paloja) ja lämpimiä ja kuivia vaatteita. Jää nimittäin oli aika märkää, niin hanskat sai ainakin muutaman kerran vaihtaa. Ja siinä kun oli sen verran kylmä odotellessa, niin testattiin semmosia käden- ja varpaan lämmittimiä. Ihan hyvin ne kuulemma toimivat.

Kiipeily ei aluksi meinannut yhtään sujua. Raudat eivät pysyneet jäässä ja hakut irtoilivat. Sitten vain tultiin alas ja harjoiteltiin ihan maanpinnalta. Jalka piti lyödä jäähän vähän yläviistosta ja hakku kunnolla selän takaa ja kohtisuoraan jäähän. Uusi yritys seinällä ja alkoihan se pikkuhiljaa sujua. Pian kuitenkin alkoi kädet väsyä ja ei millään enää jaksanut lyödä hakkua kunnolla. Sitten vaan hakku kiinni jäähän ja vähän käsien ravistelua ja sitten taas mentiin. Tuli siinä muutama seinä kokeiltua.

Siinä kun lopuksi en enää itse kiivennyt, mentiin Roosan kanssa pellon toiselle puolelle, kun siellä näytti olevan hyvä mäki. Kiivettiin sinne ylös ja löydettiin ihan hienoja paikkoja sekä mm. ilveksen jälkiä. Ylhäältä oli niin hienot maisemat, että laskettiin alas ja haettiin kamera ja eikun vain uudestaan ja kuvat hienoista paikoista. Mäkikin oli kyllä ihan hyvä, kun oli hankikanto, niin hyvin liukui XD

Kyllä se jääkiipeily oli sen verran hauskaa ja erilaista, että sitä voisi koittaa toistekin…