Fontaineblöö

Minä: "Vitsi tää reitti on kyl niin fontsu tyylistä kiipeilyy" Teemu: "Sami, me ollaan fontsussa"

Fontsua on hyvin vaikea kuvata yhdellä bloggauksella, kaikki ne tunteet, kokemukset ja kivet ei vaan mitenkään mahdu tähän, mutta koitan kuitenkin parhaani! Olinkin ollut ihan syykkeessä jo siitä lähtien, kun reissuporukka alkoi kasaantua ja lähtö varmistua. Olen kuullut paikasta niin paljon hyvää, että odotinkin siltä paljon. No eka kiipeilypäivä oli varmaan aika tyypillinen ensimmäinen fontsupäivä..

Lähdettiin Teemun kanssa kahdestaan ajelemaan, kun oltiin hoideltu jo kaikki hommat eikä jaksettu enää odotella muita. Kohteena Isatis. Parkkipaikalta rynnättiin heti ekan kiven viereen (about 0.5m korkea) vaan fiilistelemään sitä kivenlaatua. Ja voi pojat, että se oli ällistyttävää! Käppäiltiin parin muun pädiselän parissa niin pitkään kunnes kumpikin meistä jähmettyi: edessä siinsi suomenkielellä aivan helkkaristi kiviä. Oli isoja ja pieniä, mutta kaikkia yhdisti se  helkkarin hyvä kivenlaatu!

Viisasta ois tietty ollu jos ois rauhassa läpytelly ekan päivän helpompaa reittiä, mut olihan se kaikkee kokeiltava! Turpiin tuli, mut koin kyllä onnistumisiakin! Varmaan 20 yrkän jälkeen sain kiivettyä ratratplatin, joka tuntu itelle vaikeelta. Ei ollu kyl mitään hajuu betasta joten keksin jotain omaa siihen, mut oli kyl hieno reitti! Just sitä fontsukiipeilyy, kompressiota olemattomilla sloupeilla ja toppi oli aika pyöree. Hylkeily oli onneksi ulkomaalaisillakin tuttu käsite mm. joku heppu huusi ilmeisesti naisystävälleen, joka oli paniikissa jonkun boulderongelman topissa: "Do blue whale!". Innokkaan dynomiehen eli K "rainbow rocket" P:n kanssa tuli kans hypittyä siistiä dynoa nimeltään kangaroo city! Pitkä loikka huonoilla jaliksilla, olinkin unohtanu miten siistii on työstää jotain vaikeahkoa dynoa kaverin kanssa, ne hetket kun toinen käsi kävi jo topissa tai jäi pari senttiä on mahtavia! Loppupäivästä ei tullu kauheesti kiivettyä mitään, mutta ainakin huolella yritettiin. 7A:t tuntu mahottomalta, mahto olla mies väsy tai sitten helboylla aukastut nakit oli osasyynä. Kiivettiin Teemun kanssa kuiteski päivän lopuks aika korkee highballi. Jotain 7 metrin luokkaa varmaan ja topista joutu vähän ettimään otteitakin.

En ehkä taida listalla tähän joka päivältä reissukertomusta, vaan voisin nostaa esiin joitain hienoja reittejä ja hyviä juttuja. Tai no jutut vois jättää välistä, koska niiden taso laski aikapaljon reissun aikana, mut hyvin ne puri kuiteski!

Itelle reissun siistein reitti tuli kiivettyy vikana päivänä. Se kuulu noihin 7A reitteihin miltä otin pataan ekana päivänä. Reitti oli El Poussah ja tää tuli hienojen reittien listalle paristakin syystä: Tää on se naurettavan helpon näkönen reitti minkä Moffat kampustelee Real Thingissä. Looginen puhdas linja, taas helkkarin hyvää kivee, sopivan korkunen, ländi hiukan kuumottava, aivan sairaan siistejä slouppeja ja herkkä huono huukki! En ite vetäny toehuukkii korkeelle vaan tapojani vastaan heelhookkasin hänkiltä pienestä palikasta. Kaikinpuolin ihan mahtava klassikko pätkä!

Sabotsista jäi mieleen muutamakin reitti. Yllätin itseni kiipeämällä Sale Gossen ja vielä kohtuu helposti, ja siis onhan sekin siisti reitti. Kompressiota slouppipoketeilla ja pitkä läiskäsy toppiin. Toinen todella mieleenpainuva pätkä sieltä oli Passage á l'Acte. Menee ehottomasti meikäläisen kärkeen kutosen reiteissä. Herkähkö nouseminen siten että vasen jalka on hyvällä hyllyllä ja oikea ihan hyvällä listalla, kädet leveällä saidereissa ja siitä pieni ponkaisu toppiin. Toppiotteesta tarratessa tuli aivan mahtavat fiilikset. Jos menee Fontsuun kränkkäämään vaan sitä omaa maksimia, jää monta tosi tosi tosi hienoa pätkää kiipeemättä.

Bas Cuvieristakin vois nostaa esiin vaikka mitä: toiset niitä mitkä meni ja sit aikapaljon niitä mitkä ei menny. Carnage, Helicopter, Cortomaltese ja vitosen haikkari jonka nimeä en muista. Carnagesta oon nähny niin monia videoita niin oli siisti päästä koittamaan sitä ihan oikeesti. Yllätyin kun melkein sit flässäsin sen :D Jyrkkää kiipeilyä  ja oli pari krimppiikin! Helicopterissa meinas käydä kolme kertaa huonosti, putosin kahesti kyljelleen ja kerran pädin ohi yhen jalan varaan. No onneks ei sattunu mitään ja sain kiivettyy sit lopulta senkin vaikka joutu pakottaa sen hypyn, kun ei meinannu enää uskaltaa.

Mut joo reissu oli kyllä ihan mahtavaa. Porukka oli tosi hyvä, suurimman osan tunsinkin jo entuudestaan, mutta sain kanssa uusia tuttuja. Jutut oli mitä oli, mutta sen verran voin sanoo etten oo aikoihin nauranu niin paljon viikon aikana mm. Ojalat, Koposet, Rainbow rocket, buffalo grill, venyttelyt, käsilläseisonnat, musikaalit. Teemun kanssa koettiin myös klassinen fontsuelämys, kun vanhempi ranskalainen mies tuli ja näytti pohtivalle Ojalalle miten 6B+:ssan släbi kiivetään oikein. Alas tulleessaan mies tokaisi englanniksi: "With good friction, only 6A" ja jatkoi matkaansa seuraavalle reitille.. :)

Vielä loppuun tosi isot kiitokset koko porukalle ja erityisesti Tapsalle, joka toimi järjestäjänä ja huolehti kaikesta!