Aloha

No huh huh! Tuntuupa tää tekstin tuottaminen nyt tuskaiselta. On varmaan aivot vähän surkastuneet ku oon löhöillyt rannalla pari viikkoa. No, ollaanhan me jotain muutakin tehty.

 Eli noin kolme viikkoa sitten kun Saksassa alkoi koulujen kesälomat lähdimme isäntäperheeni kanssa matkustelemaan. Päämääränä oli Havaiji mutta lensimme ensin San Franciscoon totuttelemaan aikaeroon (sitä kun on Saksan ja Havaijin välillä 12 tuntia). Vietimme kaupungissa kolme päivää, lähinnä tutustuen kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Hotellihuoneen ikkunasta oli näkymät San Francisco baylle ja Alcatrazin vankilasaarelle. Ajoimme myös Golden Gate sillan yli ja kruisailimme ympäri kaupunkia turistibussissa, joten kai ne tärkeimmät nähtävyydet tuli nähtyä, vaikka eihän niiden pällistely oikeastaan kovin mielenkiintoista ole. Mielestäni oli mielenkiintoisempaa vain katsella katukuvaa ja ihmisiä, tämä on kuitenkin ensimmäinen reissuni USA:han.

 Kolmen päivän jälkeen oli siis vihdoin aika lähteä Havaijille ja täällä ollaan nyt sitten kolmatta viikkoa. Asumme vuokratalossa O’ahu-saaren pohjoisrannikolla. Samalla saarella sijaitsee Havaijin pääkaupunki Honolulu. Siellä olemme käyneet muutaman kerran ja ollaan muutenkin ajeltu saaren ympäri. Eri puolella saarta rannikko on melko erilaista. Enimmäkseen se on hiekkarantaa, mutta paikoittain rannikko on korkeaa ja karua laavakivikalliota. En voi kehua kiivenneeni kovin paljon, vaikka täältä kyllä löytyisi joitain kallioita, mutta lenkillä olen käynyt joka toinen päivä seitsemän aikaan aamulla, sen jälkeen tulee liian kuuma. Ja totta kai piti myös koittaa surffausta. Kävimme koko poppoo surffitunnilla ja nyt meillä on muutama surffilauta vuokrassa. Tunnilla surffaus ei isolla laudalla ollut kovin vaikeaa, vaikka meno olikin vähän huteraa alussa. Kun sitten itse piti lähteä surffailemaan koko homman vaikeus paljastuikin: oikean paikan ja oikeiden laineiden valitseminen. Olen pari viime päivää melonut laudalla vimmatusti pitkin merta, yrittäen päästä laineille, mutta tuloksena on ollut vain nöyryytys ja muutama haava koralleista. No, mukavaahan siellä on silti kellua, välillä näkee kun merikilpikonnat käy pinnalla haukkaamassa happea.

 Kävimme myös ”shark divingissa”, eli hai sukelluksessa. Meidät vietiin veneellä merelle ja sillä iso metallihäkki laskettiin veteen. Hait tulivat veneen luo jo pelkän moottorin äänen takia, sillä ne ovat tottuneita saamaan herkkuja kalastajaveneistä. Hait olivat enimmäkseen Galapagoshaita, täysikasvuisina n.2,5-3,5m pituisia. Menimme maskin ja snorkkelin kanssa häkkiin ja hait uiskentelivat ympärillä. Ovat kyllä komeita kaloja.

 Omalta osaltani reissun kohokohta tähän mennessä oli kuitenkin kun menimme perheen vanhan au pairin kanssa (joka siis myös on mukanamme) hyppäämään tandemhypyn laskuvarjolla. Tämä tuntui oivalta paikalta koittaa, sillä hinta oli kohtuullinen (n.140 e, Turussa 400e) ja paikka on tietenkin upea. Vapaapudotus kesti n. minuutin ja se tutui mahtavalta. Pitää ehdottomasti hypätä joskus uudelleen, harmi vaan että on niin kallista puuhaa.  

 Nyt olemme enää kolme päivää Havaijilla ja sitten lähdemme Kanadaan pariksi viikoksi. Toivottavasti siellä pääsisi vähän enemmän kiipeilemään.